Jyly kävi terveyskeskuksen puheterapiassa 2014. Sitten tuli Tyksin tutkimuskäynti jossa suositeltiin puheterapiaa 50 krt vuodessa ja se piti hakea Kelalta. Ohje oli väärä, koska Jyly ei runsaasta puhetarepian tarpeestaan huolimatta ole vaikeavammainen arjessa. Jyly sai äidin pyynnöstä Kelan päätöstä odotellessa puheterapiaa 10 krt Akselin myöntämänä ostopalveluna, se jakso päättyi toukokuun alussa 2015.
Tuulaa Aalto ja Raina Blomqvist riemastuivat siitä, että lapsi ei saa puheterapiaa ja siitä on kirjattu runsasti merkintöjä heidän papereihinsa että äiti vähättelee puheterapian tarvetta eikä hoida terapia-asiaa ja järjettömimpänä sepitteenä: "Äiti vetoaa ettei hänellä ole varaa kuljettaa Jylyä puheterapiaan."
Kelan hylkypäätös tuli heinäkuussa 2015. Oli puhetta että valitetaan päätöksestä, mutta Tyksin kuntoutuohjaajan perehdyttyä Jylyyn paremmin hän totesi, että Jyly ei täytä vaikeavammaisen kriteereitä eikä valituksellä ole läpimenon mahdollisuuksia.Sossut kirjasivat joka mahdolliseen paperiin että äiti on laiminlyönyt valituksen tekemisen ja Jylyn puheterapia-asiat ovat hoitamatta.
Kuntoutusohjaaja Raili Tuominen päiväkodin palaverissa 16.9 2015, ote sosiaalityöntekijöiden asiakaskirjauksesta: "Kuntoutusasioista Raili Tuominen toteaa: Jyly ei kuulu vaikeavammaisuuden piiriin. Siten korotettu vammaistuki ei tulisi menemään läpi. Mahdollisuutensa siten, että kunta korvaa/kustantaa sen määrän puhe- toimintaterapiaa kuin on mahdollista ja lopusta haetaan TYKS:n maksusitoumus. Heidän alkuperäinen suosituksensa lastennneurologialta pätee siten kuntoutuksen laajuuden suhteen, mutta vaikeavammaisuuden kriteerin ei tuolloinkaan odotettu täyttyvän (??)"
Pyysin Tuula Lahtea selvittämään terapiatilannetta, sossujen asiakirjaukseen se kirjattu 6.7.2015.
Sosiaalihuoltolaki velvoittaa erityistä tukea tarvitsevan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tekemään palvelutarpeen arvioinnin, asiakassuunnitelman sekä asioimaan palvelua tuottavan viranomaisen kanssa sen varmistamiseksi, että lapsi saa tarvitsemansa palvelun. https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/sosiaalipalvelut/sosiaalipalvelujen-jarjestaminen/erityista-tukea-tarvitseva-lapsi
Tuula Lahti totesi verkostopalaverissa päiväkodissa, ettei hänen ole tarvinnut tehdä noita toimenpiteitä koska ne sisältyvät lastensuojeluun. Selvitin asiaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja siellä ihmeteltiin että kyllä sosiaalityöntekijöiden pitäisi olla hyvin selvillä tästä velvollisuudesta. Jylylle siis ei ole koskaan tehty asiakassuunnitelmaa puheterapia-asian hoitamiseksi ja 7.9. käydessäni Akselin puheterapiavastaava Anna Heikelän puheilla selvisi, että Tuula Lahti/Akselin lastensuojelu eivät ole olleet häneen lainkaan yhteydessä. Silloin selvisi myös, että puheterapeutti Hanna Metsävainion kirjallinen pyyntö myöntää Jylylle 10 krt puheterapiaa ostopalveluna oli jäänyt Akselin puheterapian lomien takia käsittelemättä ja Metsävainoa oli kuukauden odottamisen jälkeen ilmoittanut, että hän ei voi enää odottaa ja joutuu luopumaan Jylyn asioista. Näin Jyly menetti mahdollisuutensa saada puheterapiaa heti elo-syyskuussa uudessa päiväkodissa ja hyvän puheterapeuttinsa. Niin tuskin olisi käynyt, jos Tuula Lahti olisi ollut yhteydessä sinne kuten hänen virkavelvollisuutensa olisi vaatinut.
Tilanne kiireellisen sijoituksen päivänä 23.10: Anna Heikelä, Akseli puhetarapiavastaava, oli järjestänyt Jylylle puheterapeutin ja ensimmäinen puheterapia-aika päiväkodilla oli 28.10. Kesken oli vain sen selvittäminen, kuka lopultakin maksaa Jylyn tarpeeksi arvioidut 50 krt vuodessa kun Sossujen työnantaja Akseli ei suostu maksamaan niin paljon. Kelan kuntoutusohjaaja lupasi päiväkodin palaverissa, että melko varmasti TYKS pystyy maksamaan hieman lisää kun Akselin järjestämät kerrat on käytetty. Jyly kävi toimintaterapiassa, yksi käyntiaika oli myös kiireellisen sijoituksen päivänä 23.10 ja se myös toteutui.
Jylyn kuntoutusasiat siis olivat 23.10 2015 kiireellisen sijoituksen päivänä hyvin ja järjestyksessä, kiireellisen sijoituksen peruste oli tarkoituksellisesti harhaanjohtava eli Jylyn tarpeiden ja hyvinvoinnin kannalta perätön.
Tuulaa Aalto ja Raina Blomqvist riemastuivat siitä, että lapsi ei saa puheterapiaa ja siitä on kirjattu runsasti merkintöjä heidän papereihinsa että äiti vähättelee puheterapian tarvetta eikä hoida terapia-asiaa ja järjettömimpänä sepitteenä: "Äiti vetoaa ettei hänellä ole varaa kuljettaa Jylyä puheterapiaan."
Kelan hylkypäätös tuli heinäkuussa 2015. Oli puhetta että valitetaan päätöksestä, mutta Tyksin kuntoutuohjaajan perehdyttyä Jylyyn paremmin hän totesi, että Jyly ei täytä vaikeavammaisen kriteereitä eikä valituksellä ole läpimenon mahdollisuuksia.Sossut kirjasivat joka mahdolliseen paperiin että äiti on laiminlyönyt valituksen tekemisen ja Jylyn puheterapia-asiat ovat hoitamatta.
Kuntoutusohjaaja Raili Tuominen päiväkodin palaverissa 16.9 2015, ote sosiaalityöntekijöiden asiakaskirjauksesta: "Kuntoutusasioista Raili Tuominen toteaa: Jyly ei kuulu vaikeavammaisuuden piiriin. Siten korotettu vammaistuki ei tulisi menemään läpi. Mahdollisuutensa siten, että kunta korvaa/kustantaa sen määrän puhe- toimintaterapiaa kuin on mahdollista ja lopusta haetaan TYKS:n maksusitoumus. Heidän alkuperäinen suosituksensa lastennneurologialta pätee siten kuntoutuksen laajuuden suhteen, mutta vaikeavammaisuuden kriteerin ei tuolloinkaan odotettu täyttyvän (??)"
Pyysin Tuula Lahtea selvittämään terapiatilannetta, sossujen asiakirjaukseen se kirjattu 6.7.2015.
Sosiaalihuoltolaki velvoittaa erityistä tukea tarvitsevan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tekemään palvelutarpeen arvioinnin, asiakassuunnitelman sekä asioimaan palvelua tuottavan viranomaisen kanssa sen varmistamiseksi, että lapsi saa tarvitsemansa palvelun. https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/sosiaalipalvelut/sosiaalipalvelujen-jarjestaminen/erityista-tukea-tarvitseva-lapsi
Tuula Lahti totesi verkostopalaverissa päiväkodissa, ettei hänen ole tarvinnut tehdä noita toimenpiteitä koska ne sisältyvät lastensuojeluun. Selvitin asiaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja siellä ihmeteltiin että kyllä sosiaalityöntekijöiden pitäisi olla hyvin selvillä tästä velvollisuudesta. Jylylle siis ei ole koskaan tehty asiakassuunnitelmaa puheterapia-asian hoitamiseksi ja 7.9. käydessäni Akselin puheterapiavastaava Anna Heikelän puheilla selvisi, että Tuula Lahti/Akselin lastensuojelu eivät ole olleet häneen lainkaan yhteydessä. Silloin selvisi myös, että puheterapeutti Hanna Metsävainion kirjallinen pyyntö myöntää Jylylle 10 krt puheterapiaa ostopalveluna oli jäänyt Akselin puheterapian lomien takia käsittelemättä ja Metsävainoa oli kuukauden odottamisen jälkeen ilmoittanut, että hän ei voi enää odottaa ja joutuu luopumaan Jylyn asioista. Näin Jyly menetti mahdollisuutensa saada puheterapiaa heti elo-syyskuussa uudessa päiväkodissa ja hyvän puheterapeuttinsa. Niin tuskin olisi käynyt, jos Tuula Lahti olisi ollut yhteydessä sinne kuten hänen virkavelvollisuutensa olisi vaatinut.
Tilanne kiireellisen sijoituksen päivänä 23.10: Anna Heikelä, Akseli puhetarapiavastaava, oli järjestänyt Jylylle puheterapeutin ja ensimmäinen puheterapia-aika päiväkodilla oli 28.10. Kesken oli vain sen selvittäminen, kuka lopultakin maksaa Jylyn tarpeeksi arvioidut 50 krt vuodessa kun Sossujen työnantaja Akseli ei suostu maksamaan niin paljon. Kelan kuntoutusohjaaja lupasi päiväkodin palaverissa, että melko varmasti TYKS pystyy maksamaan hieman lisää kun Akselin järjestämät kerrat on käytetty. Jyly kävi toimintaterapiassa, yksi käyntiaika oli myös kiireellisen sijoituksen päivänä 23.10 ja se myös toteutui.
Jylyn kuntoutusasiat siis olivat 23.10 2015 kiireellisen sijoituksen päivänä hyvin ja järjestyksessä, kiireellisen sijoituksen peruste oli tarkoituksellisesti harhaanjohtava eli Jylyn tarpeiden ja hyvinvoinnin kannalta perätön.
RSS Feed