Tuula Lahti: Ja sit meill on toinen asia, on,nää tapaamiset ja näitten tapaamisten seuraavien ajankohtien sopiminen ja sit nää puheluasiat.
Ja näist tapaamisista ja puheluista, niin meill on jääny nyt semmonen... äää... niinkun... aika
vakava pelko siitä et ne vaikuttaa Jylyyn sillä tavoin negatiivisesti et hän ei pysty täysillä sitoutumaan siihen et hän asuu tässä xxxxx perheessä, et hän on ikäänkun koko ajan matkalla kotiin. Ja näit... Sen perusteella näit tapaamisii lähdetään nyt rajottamaan.
...
Äiti: Se läheisyhteydenpito on lapsen tarve jonka lastensuojelulain pitäs turvata ja kaks tuntii viikossa on niin vähän et jos sitä aletaan rajoittamaan niin sit jos, ymmärrätte 'katsoo SOS-lapsikylän työntekijöitä* että mikä tän homman nimi on.
Sanna Lindroos: Jyly on alkanut oireilemaan näitten puheluitten ja tapaamisten jälkeen, hän on lyöny itseään, lyöny päätään, hän on ollu uneton, ruokahaluton...
Jylyn isoveli: Normaalia kaipaamista.
Äiti: Normaalia, hän hän ei tajua että miksi hänet on kaapattu. Eikä tietenkä tajuakaan ku mitään lastensuojelulain mukaisia perusteita ei ollu.
Tuula Lahti: Ja sitten viikon kestävä pimeän pelko oli, se on yks ehkä niitä kaikkein ehkä semmosia ihan hankalempia oireita mitä tässä on... Se oli tullu... puhelun jälkeen.
Äiti: Puhelun jälkeen pelänny pimeetä..?
Ollaan ihmetelty kun Jylyn on niin kauhean laiha, sitä on ihmetelty SOS-lapsikylän työntekijöille tapaamisilla, ja tänään palaverissa sijaisvanhemmille, mietitty johtuuko se sairastelusta sijaishuollon aikana. Jylyn vaikeasta olosta ja siitä, että kokemattomat pienen lapsen vanhemmat eivät pärjää sijaisvanhempina, ei ole kerrottu yhtään mitään ennenkuin vasta parin kuukauden jälkeen kun ilmoitetaan että läheisyhteydenpito karsitaan olemattomiin! Sosiaalityöntekijällä oh yhteistyövelvoite huioltajan kanssa, Tuula Lahden käsitys yhteistyöstä on se, ettei anneta tietoa lapsen ongelmista eikä anneta lapsen uusimpia papereita huoltajalle kun huoltajan pyytää.
Jylyn pimeän pelko sijaisperheessä ei ole mikään kumma sikäli, että kotona hän ei joutunut nukahtamaan yksin vaan äiti laittoi unimusiikin soimaan ja istui vieressä kunnes Jyly nukkui sikeästi. Sijaisperheessä jätettiin yksin omaan huoneeseen ja mentiin oman lapsen kanssa yhdessä nukkumaan, kertoi Jyly, ja että oli raskasta nukahtaa katsellen Aku-Ankkakirjoja. Unimusiikkia ei sijaisperhe järjestänyt kun ehdotettiin, ostettiin sitten Jylylle cd-soitin kaiuttimineen ja vietiin tapaamisella Tampereelle. Paha olo loppui tuttuun Dire Straitsin levyyn jota haluaa kuunnella aina nukkumaan mennessä.
No, Jylyllä on ollut puhelu kotiin joka toinen päivä, tästä eteenpäin se on vain kerran viikossa ja sijaisvanhemmat kuuntelevat vieressä mitä Jyly puhuu.
Kahden tunnin valvottu tapaaminen on ollut joka viikko. Tästä eteenpäin vain joka toinen viikko.
Jylyn kiireellisen sijoituksen perusteluna oli mm. "huoltajan kyvyttömyys tunnistaa lapsen pelkoja ja antaa tunnetukea".
Huostassa ei lapselle tarvitse antaa tunnetukea, hän on vain huostamateriaalia. Vai onko tämä Akselin ja sijaisperheen yhteistyö tunnetukea: etäännytetään läheiset niin koti-ikävä vähenee! Lapselle on jo tehty niin paljon pahaa ettei hänen psykeään mikään voi korjata, ja aina vaan pahenee.
Jyly halusi, että tapaamisia "lähennetään" että kävisimme useammin. Näin vastataan "lastensuojelussa" lapsen tarpeisiin.Sijaisperhe ei suostu kertomaan, saako Jyly psyykkiseen huonovointisuuteensa jotain hoitoa. Käsittämätöntä, että tilanne on salattu äidiltä kuukausien ajan. Nyt on viety lapselta mahdollisuus saada merkittävästi tukea läheisiltäkin!
Hirviöitä ei ole vain elokuvissa, niitä on oikeasti olemassa ja niille maksetaan siitä palkkaa.
EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN KERTOMUKSESTA VUODELTA 2003:
"Sosiaalitoimen selvityksestä kävi ilmi, että pitkäaikaisen perhesijoituksen alussa tapaamisia ja puheluita vähennettiin säännönmukaisesti, jotta lapselle jäisi aikaa asettua, rauhoittua ja tutustua uuteen perheeseen. Myöhemmin, kun tilanne oli vakiintunut, yhteydenpitoa voitiin lisätä. AOA totesi, ettei lastensuojelulaki tunne sellaista siirtymä- tai rauhoittumisaikaa, jolloin lapsen tapaamisia tai muuta yhteydenpitoa olisi mahdollista vähentää tai tapaamisissa voitaisiin pitää taukoa sillä perusteella, että lapsen vakiintuminen säännönmukaisesti edellyttäisi sitä. Lapsen yhteydenpitoa koskevilla ratkaisuilla tulee aina olla lain mukaiset perusteet, joiden taustalla on lapsen yksilölliset olosuhteet ja lapsen etu. Ainoastaan nä mä perusteet voivat oikeuttaa tapaamisten vähentämisen myös sijoituksen alussa. AOA kiinnitti sosiaalitoimen huomiota asiaan (2833/3/13*)."
Jylyn tapauksessa ei edes ole kysymyksessä pitkäaikainen perhesijoitus vaan sepitetyin perustein tehty kiireellinen sijoitus.